Suomalaisten urheilijoiden lajit

Kreikan pääkaupungissa Ateenassa järjestetyissä kesäolympialaisissa vuonna 2004 nähtiin ennakoitua vähemmän suomalaisia urheilijoita. Maailmanlaajuisesti olympialaisiin otti osaa jopa yli 10 000 urheilijaa, mutta niistä suomalaisia oli vain 53. Suomalaisia urheilijoita löytyi kaikkiaan 12 pääurheilulajiin. Maana ylsimme mitalisijalle 61 saavutuksillamme (tämä tulos jaettiin Serbia ja Montenegron kanssa), sillä kotiin tuotiin koko olympialaisista vain kaksi mitalia, jotka molemmat olivat arvoltaan hopeaa; Marko Kemppainen sijoittui toiseksi skeet-ammunnassa, ja Marko Yli-Hannuksela voitti hopeaa kreikkalais-suomalaisessa painissa 74- kiloisten painijoiden sarjassa.

Suomalaisten 12 olympialajia vuonna 2004 olympialaisissa

Jo mainitsemien lajien, eli ammunnan ja painin lisäksi Suomi osallistui myös kymmeneen muuhun lajiin Ateenan kesäolympialaisissa. Näitä olivat ammunta, jousiammunta, judo, melonta, paini, purjehdus, sulkapallo, taekwondo, tennis, uintilajit (sis. uimahypyt) ja yleisurheilu.

Suomalaiset yleisurheilijat Ateenassa

Vuoden 2004 kesäolympialaisissa suomalaisten menestys yleisurheilussa oli tähänastisista olympialaisista huonoin. Ensimmäistä kertaa noin sadan vuoden olympiahistorian aikana suomalainen ei yltänyt lainkaan mitalisijalle yleisurheilussa. Paras saavutus nähtiin keihäänheittäjä Tero Pitkämäen puolesta, ja hänkin ylsi vain kahdeksannelle sijalle. Suomalaisia yleisurheilijoita Ateenassa nähtiin yhteensä 23, mm. keihäänheittäjiä, moukarintyöntäjiä, kuulantyöntäjiä, seiväshyppääjiä ja eri pituuksien juoksijoita.

Muiden lajien suomalaiset olympiakilpailijat

Ammunnassa suomalaisia urheilijoita nähtiin jopa kuusi kappaletta, joista kaksi olivat naisia. Kuten jo mainittu, ammunnasta tulikin suomelle olympiahopeaa, kun Marko Kemppainen pärjäsi hienosti skeet-ammunnassa. Tässä lajissa meillä oli todellista toivoa voittaa olympiakultaa, koska Kemppainen voitti olympialaisten karsinnat EM-tuloksella. Varsinaisissa olympialaisissa hän oli finaalissa jaetulla ykkössijalla, mutta koska voittaja oli löydettävä, hän valitettavasti juuri ja juuri hävisi italialaiselle Benellille uusinnassa.

Jousiammunnassa, judossa, taekwondossa ja tenniksessä Suomelta oli vain yksi urheilija per laji koko kisoissa. Uintilajeissa meiltä kilpaili yhteensä yhdeksän urheilijaa, ja tähän numeroon sisältyy kaksi uimahyppääjää.

Sulkapallossa ja purjehduksessa suomalaisia kamppailijoita oli kolme. Melontaan, kuten myös painiin, josta toinen hopeamitali saatiin, suomalaisista osallistui kaksi urheilijaa. Toinen painija, Juha Ahokas, kilpaili niin ikään kreikkalais-roomalaisessa painissa, mutta runsaasti painavammassa, 130-kiloisten sarjassa. Ahokas kuitenkin valitettavasti hävisi molemmat alkulohkon ottelunsa, joten jatkoon hän ei näissä olympialaisissa päässyt.

Harmillisen moni suomalainen urheilija ei pärjännyt vuoden 2004 Ateenan olympialaisissa finaaliin saakka. Toivottavasti tulevausuudessa suomalaisilta urheilijoilta nähdään parempia saavutuksia kansainvälisissä kilpailuissa.

Suomalaiset Ateenan olympialaisissa

Vuonna 2004 kesäolympialaiset järjestettiin olympialaisten synnyinkaupungissa, Kreikan Ateenassa. Suomalaisia urheilijoita oli edustettuna monessa lajissa, mutta menestyksekkäitä suorituksia ei montaa nähty. Kaikista osallistuneista, yhteensä 53 suomalaisesta urheilijasta, vain kaksi ylsi mitaleille. Tähänastisista olympialaisista mitalisaalis oli siihenastisesti huonoin. Mutta tämä muuttui vuonna 2016, jolloin Rio De Janeiron olympialaisista tuotiin kotiin Suomeen yhteensä vain yksi mitali. Aina 1900-luvun alusta asti Suomi on saanut jokaisissa olympialaisissa ainakin yhden kultamitalin, mutta tämä riemun putki valitettavasti katkesi Ateenassa vuonna 2004. Toivotaan tulevaisuudelta parempaa menestystä!

Tulosten vähyys

Ateenan kesäolympialaiset olivat ensimmäiset olympialaiset, jossa Suomi jäi täysin ilman mitaleja yleisurheilussa. Näitä kisoja ennen niin ei ollut koskaan tapahtunut. Tämä ei ollut ihan sellainen historiallinen tapahtuma, jota Ateenan olympialaisilta halusimme kansana. Mitalitilastoja katsellessa Suomi oli vähäisen mitalisaaliinsa kanssa vasta jaetulla sijalla 61 Serbia ja Montenegron kanssa Ateenan olympialaisissa. Kuten mainittu, yleisurheilussa suomalainen oli aina saanut mitalin noin sadan vuoden olympiahistorian ajan, mutta Ateenan olympialaisissa paras yleisurheilun tulos oli keihäänheitossa, jossa Tero Pitkämäki ylsi vaivaisesti sijalle kahdeksan – eli mitalisija ei ollut edes kovinkaan lähellä.

Suomalaiset menestyjät Ateenan olympialaisissa

Suomalaisia mitalisteja Ateenan olympialaisia oli siis vain kaksi. Molemmat näistä mitalin ansainneista saivat hopeaa, eli kultaan ei vuoden 2004 kesäolympialaisissa ylletty suomalaisten puolesta. Mitalin saaneet urheilijat olivat molemmat Markoja; Marko Kemppainen, joka kilpaili skeet-ammunnassa, sekä Marko Yli-Hannuksela, joka paini kreikkalais-roomalaisessa painissa 75-kiloisten miesten sarjassa. Tämä kaksikko pystyi onneksi varmistamaan, että Ateenan olympialaisista ei tullut täysin mitaliton tapahtuma suomalaisille.

Tähänastisista olympialaisista ei onneksi vielä ole ikinä tullut täysin mitalitonta Suomelle, ja toivotaan, että tällä tiellä pysytään tulevaisuudessakin. Ehkä kyse on ollut osittain huonosta onnesta; suomalaisille urheilijoille on valitettavan paljon vain sattunut huonoja päiviä kilpailujen aikana. Vaikka Suomessa on vain 5,5 miljoonaa ihmistä, taitavia maailmantason urheilijoita löytyy varmasti, ja niitä syntyy myös tulevaisuudessa. Meillä on uskomaton sinnikkyys harjoitteluun ja mahdollisuudet erilaisten lajien aloittamiseen jo hyvinkin nuorena. Suomalaisella sisulla on ennenkin voitettu maailmanmestaruuksia mm. Formula 1:ssä ja mäkihypyssä – tulevia olympialaislupauksia ja mitalinkahmijoita jäämme siis innolla odottamaan. Niitä varmasti tulee löytymään, ja he voivat antaa meille kansalaisille niitä mahtavia ilon, onnen ja menestyksen olympiahetkiä.

Painija Marko Yli-Hannukselalle hopeaa

Vuoden 2004 kesäolympialaisissa Kreikan Ateenassa Marko Yli-Hannuksela oli yksi vain kahdesta mitalin saaneesta suomalaisesta urheilijasta. Hän lunasti olympiahopeaa elokuussa 2004, kun hän paini 74-kiloisten sarjassa kreikkalais-roomalaisessa painissa.

Silloin 30-vuotias painin ammattilainen Yli-Hannuksela oli aikaisemmin voittanut Sydneyn olympialaisissa Australiassa olympiapronssia. Eli vaikka hän hävisikin painin finaalin Ateenassa kultamitalisti Aleksander Dokturishvilille, joka on Uzbekistanista, niin siitä huolimatta Yli-Hannuksela paransi omaa suoritustaan kirkastamallaan voittomitalinsa väriä.

Myös silloinen pääministerimme Matti Vanhanen oli mukana seuraamassa Yli-Hannukselan kamppailua. Vanhanen piti painijasankarimme hopeamitalia hienona saavutuksena, ja painotti, että vaikka kultaa ei tullut, hopea oli silti suuri voitto. Yli-Hannukselan mitali oli kuitenkin 50% niistä kaikista mitaleista, jotka kotopuoleen tuotiin Ateenan olympialaisista.

Yli-Hannukselalla oli Ateenan olympialaisten voiton päivän aamuna lisäksi kaksi muuta ottelua, joista pääministeri Vanhasta erityisesti lämmitti voitto kuubalaista Filiberto Azcuyta vastaan. Vanhanen painotti, että kultamitalin puutteesta huolimatta Suomesta on noussut esiin erittäin tasokkaita urheilijoita, joilla on mahdollisuus pärjätä arvokisoissa. Tämä taas edesauttaa sitä, että Suomen kansa jaksaa innostua olympialaisista ja katsoa lähetyksiä TV:stä, tai virittäytyä olympialaisia lähettävälle radiokanavalle seuratakseen suomalaisten pärjäämistä.

Yli-Hannuksela nykyään

Vuonna 1973 syntynyt Yli-Hannuksela siirtyi painin valmentajaksi vuonna 2008. Tätä ennen hän siis onnistui saamaan saaliikseen kaksi olympiamitalia, ja osallistui kilpailijaurallaan myös MM-kilpailuihin, joista hän kahmi itselleen yhteensä kolme mitalia – sekä pronssin, että hopean ja kaikista kirkkaimman kultamitalinkin. EM-kilpailuissa Yli-Hannuksela sijoittui kahdesti mitalisijoille, voittaen pronssia vuosina 1995 ja 2002.

Hienon olympiasuorituksensa seurauksena Yli-Hannuksela valittiin Suomessa vuoden urheilijaksi Ateenan olympialaisten vuonna 2004. Hän on toiminut Suomen kreikkalais-roomalaisen painimaajoukkueen vastuuvalmentajana vastikään tammikuussa 2017. Sitä ennen hän oli maajoukkueemme kakkosvalmentajana, ja myös maamme nuorten valmentajana.

Yli-Hannukselasta on myös kirjoitettu kirja, joka valittiin vuoden urheilukirjaksi vuonna 2013. Tähän kirjaan pohjautuen luotiin myös dokumentti nimeltä Marko Yli-Hannuksela – Maailman Paras. Hänellä on viisi lasta, joista tytär Saga on nykyään myös painin harrastaja. Tytär Saga kertoi 17-vuotiaana, vuonna 2017, avoimesti siitä, kuinka hän on kamppaillut teini-ikänsä anoreksiaa vastaan. Nuorempana hän harrasti voimistelua, jonka aikana painonpudotus alkoi vaikuttaa mielenterveyteen ja hän sairastui anoreksiaan. Anoreksiasta toivuttuaan hän aloitti painin harrastamisen isänsä jalanjäljissä. Tämä tekee varmasti Marko Yli-Hannukselasta ylpeän isän.

Kemppainen pärjäsi Ateenan kesäolympialaisissa

Vuonna 2004 järjestetyissä kesäolympialaissa nähtiin kaikkiaan 53 suomalaista urheilijaa 12 eri urheilumuodossa. Siihenastisista olympialaisista mitalisaalis kuitenkin oli kaikkien aikojen vähin; kotiin tuotiin kaksi olympiamitalia, joista molemmat olivat hopeita. Suomalaiset pärjääjät olivat hopeamitalistimme Marko Kemppainen, joka kilpaili skeet-ammunnassa, sekä Marko Yli-Hannuksela, jolle mitali pamahti takataskuun kreikkalais-roomalaisesta painista. Nyt keskitytään skeethaulikkosankariin Kemppaiseen, joka ennen kisojakin tiesi, että lajissa menestymiseen ei riitä pelkkä hyvä kunto ja kova tahto, vaan että onneakin tässä lajissa on oltava matkassa.

Skeet-ammunnan suomalaissankari Kemppainen

Ateenan olympialaisten aikaan vuonna 2004 ampuja Marko Kemppainen oli 28-vuotias urheilija. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun suomalainen toi mitalin kotiin skeet-ammunnasta, joten historiaa tehtiin Ateenassa tällä saralla. Finaali oli kuitenkin kiduttavaa katseltavaa, kun vastassa oli italialainen kilpakumppani Andrea Benelli. Benellillä oli jo aiempaa kokemusta arvokisoista, mikä ei tehnyt taistosta helppoa. Kemppainen taas oli ensimmäinen suomalainen, joka pääsi olympialaisiin saakka kilpailemaan ammunnassa. Ammunnalla ei ennen vuoden 2004 kesäolympialaisia juurikaan ollut yleisöä Suomessa, mutta olympialaisammuntaa seuranneet saivat kokea mitä huikeamman jännitysnäytelmän skeet-ammunnan finaalissa.

Skeet-ammunnan olympiafinaalin kulku

Ensimmäisellä kierroksella sekä Kemppainen että Benelli pudottivat kiekkonsa tarkasti. Suomalainen Kemppainen oli vuorossa ensimmäisenä toisen kiekon ammunnassa, mutta ampui ohi. Tässä vaiheessa jo puoliksi odotettiin, että italialainen ottaa etulyöntiaseman osuessaan kiekkoonsa. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan hän myös missasi sen. Tässä vaiheessa jännityksestä tuli todellista.

Ratkaisevat hudit ja osunnat

Kolmannen kiekon kohdalla Kemppaisen suoritusta ei hyväksytty, koska paikalle osui virheellinen kiekkopari. Tämä osoittautui kohtalokkaaksi, koska uusinnassa hän ei osunut enää kiekkoon. Benellille oli tässä vaiheessa pöytä katettu, ja taidoillaan hän osuikin kumpaiseenkin kiekkoonsa varmalla otteellaan. Italialaisen riemulla ei tässä vaiheessa ollut rajaa, ja hän säntäsikin riemukkaaseen juoksuun ampumapaikan ympäri, koska kultamitali oli voitettu.

Jälkipuinti

Kuten sanontakin menee, hopea ei ole häpeä, eli tietysti Kemppaistakin juhlittiin. Häntä haastatellessa kuitenkin huomasi, että häviö otti miestä päähän. Hän kommentoi, että oli omaa typeryyttä, että hän ei taistellut kovemmin kultamitalin voittaakseen. Kemppaisen sanojen mukaan italialainen ”tyrkytti mitalia”, jota ei itse ymmärtänyt lunastaa. Hän kuitenkin pysyttäytyi hyvin tyynenä tappiostaan huolimatta ja lunasti kunnialla hopeansa.

Ennen kisoja, olympiapaikan saatuaan, Kemppainen korostikin, että kilpailemaan lähdetään tyynellä asenteella ilman ylimielistä uhoa. Hän tiesi, että kaikki kilpailee samoilla tavoitteilla. Valitettavasti ruudit eivät aivan riittäneet kultamitaliin. Ehkä tilanne olisi ollut erilainen, jos kolmannen kierroksen osuma olisi hyväksytty.

Vuonna -76 syntynyt ampuja Kemppainen on kotoisin Suomussalmelta, ja on aina ollut kova metsämies. Hän pitää erityisesti ammunnan harjoittelusta kuunnellessaan kotimaista Nightwish -yhtyettä, ja legendaarista rokkibändiä Metallicaa.

Ateenan kesäolympialaisten avajaiset 2004

Vuonna 2004 kesäolympialaiset järjestettiin Ateenassa. Tapahtuman avajaiset järjestettiin perjantaipäivänä seremonioineen, ja paikalle pääsi huimat 70 000 katsojaa. Avajaisten teemana oli kuvitteellinen aikamatka, joka pohjautui kreikkalaiseen mytologiaan. Seremoniassa esiteltiin myös historiaa siitä, miten nykyiset olympialaiset ovat muotoutuneet. Ohjelmaa todennettiin maan, veden ja tulen avulla.

Nykymuotoisten olympialaisten käsitettiin alkavan vuonna 1896 juurikin samaisessa paikassa, Ateenassa, Kreikassa, eli ne vihdoin yli 100 vuoden jälkeen palasivat takaisin synnyinseudulleen. Tätä demonstroitiin seremonian show’ssa.

Lippuparaati

Kuvailtua avausosuutta seurasi perinteinen lipunkantamisparaati, jossa jokaisen maan urheilijat kantoivat erikseen lippunsa areenalle. Tämä oli avajaisten pisin ohjelmanumero, ja se oli kestoltaan melkein kaksi tuntia.

Suomi saapui areenalle lippuparaatissa viidenneksi viimeisenä aakkosjärjestyksen vuoksi. Suomea edusti urheilija Thomas Johanson, joka ylpeänä kantoi siniristilippuamme. Johanson voitti kultaa Sydneyn olympialaisissa, lajinaan purjehdus.

Lippuspektaakkelin päätti isäntämaa Kreikka. He kantoivat lippunsa kehiin viimeisenä, mutta ei missään nimessä vähäisimpänä. He varmistivat, että show sai ansaitsemansa lopun, kun olympialaisten synnyinmaa huipensi avajaisten sisäänmarssin.

Ateenan kesäolympialaiset kestivät 16 päivää. Järjestysnumeroltaan jo 28. kesäolympialaisiin osallistui noin 10 000 urheilijaa yhteensä yli 200 eri maasta, ja lajeja näissä kilpailuissa oli mukana huimat 301.

Olympiatulen sytyttäminen

Jokaisissa olympialaisten avajaisissa tunnetusti sytytetään olympiatuli. Kreikan Ateenan kesäolympialaisissa kunniatehtävän saada sytyttää tämä tuli lankesi Nikolaos Kaklamanakikselle, joka voitti kultaa vuonna 1996 purjelautakilpailussa sen vuoden olympialaisissa. Soihtua kantoi kuusi soihdunkantajaa ennen Nikolaoksen astuessa kehiin.

Kreikan presidentti, Konstantinos Stephanopoulos, julisti virallisesti kesäolympialaiset 2004 alkaneiksi päivän tullessa päätökseensä puolenyön aikaan, päivämääränä 25. maaliskuuta 2004. Olympialaisten synnyinmaassa Kreikassa sytytetty olympiatuli kiersi kaikki mantereet ennen takaisinpaluutaan Ateenaan. Soihtuviesti kävi Suomessakin Helsingissä, aikaisemmalla olympiapaikkakunnalla, heinäkuun alussa.

Ylen osuus Ateenan kesäolympialaisissa

Ateenan olympiakisojen seremonian pystyi Suomessa näkemään Ylellä. Yleisesti televisioinnista vastasi noin 80 Yleisradiolaista TV-osaajaa. Avajaiset ja päätösjuhlan ohjasivat tunnetut Tapani Parm sekä Kalevi Uusivuori. Parm ohjasi Kreikan kesäolympialaisten seremoniat. Yle on ainoa osapuoli, joka on tuotantotiimeillään osallistunut jokaisen 90-luvun olympialaisten televisiointiin. Tämä kattaa niin kesäolympialaiset, kuin talviolympialaisetkin.

Yle sai osuukseen myös kunniatehtävän Ateenan olympialaisissa, kun heidän pyydettiin tuottavan yleisurheilusta koostetun maailmansignaalin, ja myöskin juoksu- ja heittolajit. Yle ei ole koskaan aiemmin ollut näin keskeisessä roolissa liittyen olympialaisten televisiointiin, ja onkin erikoista, että tämä tehtävä langetetaan vieraille. Se osoittaakin sitä, että Suomen Ylellä on osaamista ja ammattitaitoa suorittaa tehtävä kunnialla ja luotettavasti.